Hyvää huomenta!

Minulla oli tänään oikein mukava herätys.

Sain nukkua pitkään. En edes tiennyt mitä kello oli, kun Isäntä tuli minua herättelemään. Hän kömpi peiton alle viereeni ja olimme lusikka asennossa. Taisin vielä nukahtaakkin siihen. Isäntä nousi ylös ja havahduin sen verran, että kysyin, mihin hän on menossa. Titiä kuulemma huudettiin alhaalla. Lapsilla siellä pyöri lempi piirretyt väärällä kielellä.

Isäntä palasi alhaalta ja näytti mukanaan tuomansa wandan. Vai että sellainen herätys, no mikäs siinä. Olen ollut todella pahalla päällä parina päivänä ja aamut erityisesti ovat olleet vaikeita. Kipuja on todella paljon.

Isäntä tuli viereeni peiton alle ja alkoi hyväillä minua. Olimme hyvin piilossa peiton alla. Kuulisimme jos lapsilla olisi asiaa ja kerkeisimme regoida, jos kuulisimme heidän tulevan. Nyt piti vain olla hiljaa.

Isäntä hyväili minua wandalla ja samalla koskettelin häntä housujen läpi. Sain oikein ihanan orgasmin kun pääsin itse wandan puikkoihin. (On muuten todella häiritsevää, kun kirjoitan wandastani ja samalla olohuoneesta kuuluu "Wanda, Wanda löysi oolioon" kun lapset katsovat piirrettyjä) Olin pitkään orgasmin rajalla ja pääsin yli vasta, kun Isäntä tuotti minulle vähän kipua nipistelemällä nännejäni.

Isäntä oli ilmeisesti ajatellut tämän niin, että nyt minä saisin nauttia, koska hän sanoi, että minun ei ole pakko hänelle antaa. Tein sen kuitenkin oikein mielelläni ja runkkasin hänelle orgasmin. Siitä sitten pikaisesti pesulle, vaatetta päälle ja lasten luokse ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Olin kyllä hyvällätuulella koko aamun ja melkein koko päivänkin, joten pitäisikö tämä ottaa tavaksi..?

Totaali skitsahdus!

Meillä oli hyvin mielenkiintoinen tilanne tässä vähän aikaa sitten. Olen edelleenkin hyvin hämilläni tästä.

Sovimme, että illalla olisi sessio. Minua ei oikeastaan kiinnostanut yhtään alistuminen, mutta yritin asennoitua oikein iltaa odotellessa. No en oikein onnistunut siinä. Isäntä halusi katsella pornoa ja ei nyt oikein taas löytynyt sellaista pätkää, mistä olisin itse jaksanut kiinnostua.

Asenteeni paistoi varmasti läpi. Ei vain huvittanut yhtään. Ei tietoakaan mistään miellyttämisen halusta tai alistumisesta. Teki mieli vaan lähteä kalppimaan. Jotenkin Isäntä sai kuitenkin pidettyä paketin kasassa ja aloin päästä vähän tunnelmaan. Sain kaksi oikein hyvää orgasmia jossain vaiheessa ja ajattelin, että jes! enää tarvitsee hoidella Isäntä ja se on siinä....erehdyin.

Makasin mahallani sohvalla ihan puolikuolleena. Isäntä käski minua nousta, että päästään jatkamaan. Kieltäydin. Isäntä käski uudelleen, kieltäydyin. Tässä vaiheessa hän antoi sitten oikein kunnolla avokämmenellä pakaroille ja käski laskea. Sattui ihan pirusti, mutta onnistuin pysymään ihan liikkumattomana. Voi mikä voiman tunne! Isäntä käski taas nousemaan, en noussut. Siinä vaiheessa hän käski valita piiskaus välineen, en noussut. Isäntä otti ruoska ja oli tulossa sen kanssa minua kohti. En tiedä mikä minuun meni, mutta päätin kääriytyä päiväpeittoon, ihan kuin se minua suojelisi. :) Isäntä alkoi vetämään peittoa pois.

Tässä vaiheessa skitsahdin jotenkin ihan totaalisesti. Muistan vain ajatelleeni, että minuahan et sillä ruoskalla lyö! Revin ruoskan Isännän kädestä ja heitin sen päin näköä. Aloin huitomaan, minkä vain jaksoin ja pari taisi isäntään osuakkin. Tämän jälkeen aloin itkemään. Itkin todennäköisesti sen takia, että tiesin, että sillä pääsen tilanteesta eroon. Olisin voinut sano missä vaiheessa vain turvasanan, mutta en sanonut. Jostain syystä vain halusin ihan tosissani haastaa Isännän ja eihän se ihan näin toimi. Päässäni kerkesi pyöriä vaikka mitä tämän pienen hetken aikana. Halusin näyttää, että minuahan ei alisteta, jos en sitä halua. Aikaisemmassa tekstissä eräs lukija kysyi, että kaipaisinko nujerrusta? En tiedä oliko tässä kyse siitä, mutta ehkä.

Minua suorastaan vitutti se, että Isäntä lopetti. No mitä helkkaria siinä olisi muuten voinut tehdä. Vaimo alkaa yhtäkkiä hakkaamaan...Onneksi Isännällä on järkkäri koulutus, joten sai iskut torjuttua. Olisi kyllä saanut minut myös nippuun ihan miten päin tahansa. Olisi laittanut minut nippuun!!! Olisin niin sen ansainnut! Ymmärrän kyllä ihan täysin, että eihän tuollaisen jälkeen voi jatkaa. Se oli jotain niin odottamatonta ja tuli ihan puskista.

Puhuimme tämän jälkeen pitkään. Mietimme molemmat, että mistä tämä olisi tullut ja miksi. Isäntä sanoi, että katseeni oli pakokauhuinen. Silti jotenkin tiedostin kokoajan mitä tein ja jollain kierolla tavalla nautin siitä. En todellakaan ole mikään väkivaltainen ihminen ja meillä ei todellakaan harjoiteta perheväkivaltaa missään muodossa. (Tähänhän en nyt sitten todellakaan laske sessiointia)

Ikävintä tässä oli se, että Isännän suunnitelmissa oli ollut antaa minulla niin monta orgasmia kuin mahdollista ja sen jälkeen tulla kaulalleni ja hiuksilleni ym. Pilasin sitten tämänkin suunnitelman. Isäntä onneksi kiihottui näistä keskusteluista uudelleen ja nussia minua vielä hetken hyvin vauhdikkaasti.

En edelleenkään tiedä mistä se tuli ja miksi. Asia pyörii päässäni päivittäin. Pohdimme myös sitä, että entäs jos tällainen uusii. Sitä en kyllä toivo, mutta entäs jos...? Annoin Isännälle luvan laittaa minut nippuun. Katsoimme läpi joitakin otteita, jotta tiedän, mitä olisi tulossa. Voisin jopa nauttia siitä.

Onko kellekkään muulle tapahtunut tällaista ja olisiko ideoita, että miksi ja mitäs nyt? :)

Kipua ja vihaisia ajatuksia

Isännällä on taas vähän hakemista Isäntänä olemisessa. Olen tainut tässä kuukauden aikan taas päästä niin niskan päälle, että hänen on vähän vaikea löytää omaa osaansa. On se minullekkin vaikeampi alistua vain sessioihin. Varsinkin jos päivällä on ollut jotain kähnämää ja olen äkkäilyt ym. Isäntä myös puhui, että hänellä on ikävä sitä, mitä meillä oli sen pienen 24/7 suhteen ajan. Puhuin enimmäkseen kauniisti ja kunnioittavasti. Miksi en voi puhua niin aina, eikö jokaisen meistä olisi hyvä puhua niin? Antaa hyvä malli lapsille, miten puhutaan kauniisti toislle ihmisille?

En tiedä, miksi tiuskin ja äkkäilen niin paljon. Olen ehkä turhautunut vähän kaikkeen. Yritän kovasti nyt jatkossa kiinnittää huomiota tapaani puhua. Ei turhaa käskemistä, vaan saisinko ja voisitko ym. Niin Isäntä puhuu minulle arkielämässä, miksi en siis minä myös puhuisi hänelle  niin.

Meillä oli hyvin mielenkiintoinen tilanne toissailtana. Isäntä halusi, että hieroisin öljytyillä rinnoillani Isännän munaa. Tämä tuntui ihan liian kiusalliselta ja nololta. En tiedä miksi. Kieltäydyin tekemästä sitä. Isäntä työnteli munaansa syvälle suuhuni ja yökin samalla. Hän kysyi, että teenkö? En tehnyt ja taas yökittiin. Kolme kertaa taisin kieltäytyä, jonka jälkeen isäntä käski mennä valitsemaan millä haluan rangaistuksen. En mennyt....Isäntä valitsi raipan. Sillä sain kymmenen iskua pakaroille ja kyllä sattui. Kipu aistimukset olivat todella voimakkaat! Isäntä ei edes lyönyt kovin kovaa.

Tätä ihon herkkyyttä ja kipua on todella vaikea kuvitella, jos sitä ei ole kokenut. Kuten aikasemmin mainitsin pelkkä silitys tai hipaisu voi poltella. Raipan iskut tuntuivat siis todella ikäviltä ja ne sattuivat. Itku taisi tulla jo viidennen jälkeen.

Olin vihaninen, todella vihainen. Isäntä sanoikin myöhemmin, että silmistäni näkyi viha siitä, mitä hän oli tehnyt. Olin pettynyt siitä, että Isäntä ei vienyt asiaa loppuun. En siis joutunut hieromaan rinnoillani hänen munaansa. En toisaalta tiedä yhtään, miten olisin suhtautunut siihen, jos hän olisi jatkanut piiskaamista. Vaikka näytin vihaiselle ja olin vihainen, niin se ei kuitenkaan ollut...no siis sellaista normaalia vihaisuutta. Minusta tuntui, että olin loukattu, mutta kuitenkin tiesin ansaitsevani sen. Todella vaikea selittää.

Isännällä oli myös vaikeuksai suhtautua minun kieltäytymiseeni. Silmistä näki, että hän oli todella hämillään ja yritti kovasti miettiä, että miten hoitaisi tilanteen. Näistä opimme molemmat ja ensi kerralla asia voi mennä jo paljon luonnollisemmin. Ymmärrän kyllä sen, että Isäntä joutuu jatkuvasti miettimään, että mitähän minä tänään kestän ja mitä voi tehdä.

Kivun lisäksi meidän pitää varmaan kehittää nyt muita nöyryyttäviä keinoja. Minun on vain todella vaikea tehdä yhtään mitään, mikä tekee oloni kiusalliseksi. Mutta eikös siinä ole sen koko homman juju? Alistua toisen tahtoon, jos se on sovituissa raameissa?

Parhaat kiksit

Saan varmaan parhaat kiksit siitä, että minua kontrolloidaan Isännän omaa kehoa hyväksi käyttäen. Tykkään olla sidottuna, mutta vielä enemmän tykkään siitä, että isäntä kahlitsee minut käytten omaa kehon painoa. Yksi ihnannimmista asennoista on se, kun makaan selälleen ja Isäntä melkein istuu rinnan päällä. Omat käteni ovat kroppani myötäsesti Isännän alla. Yleensä minulla on ollut apukäsi, jota olen voinut sitten hyödyntää samalla. Tässä asennossa minä en voi okeastaan mitään. Isäntä saa käyttää suutani, miten parhaaksi näkee. Pidän siitä tunteesta, kun olen täysin toisen käytettävissä. Naama kuolassa ja muissa eritteissä, Isännän kädet hiuksissa, kun hän työntelee kyrpäänsä suuhuni. Ihanaa!

Viime sessio piti olla pikainen. olin Isännältä pyytänyt, josko hän seksiä haluaa, niin ei käytettäisi hommaan kahta tuntia. No se venyi kuitenkin vähän ja en valita. Olen kerran aikasemmin saanut kyrpää keittiön pöydällä. Onneksi meillä on oikein tukeva ja hyvä pöytä tähän tarkoitukseen. Homma jatkui taas kellarissa.

Jossain vaiheessa isäntä veti ja pyöritteli nännejäni todella kovasti. Vaistomaisesti siinä alkaa menemään alaspäin, jos nännejä vedetään alaspäin. Isäntä käskikin minun olla ihan paikallaan. Olisin niin kovasti halunnut lievittää kipua menemällä Isännän käsiä kohti, mutta Isäntä kielsi sen. Tuntui ihanalta, kun hän kuiski korvaani, että vielä vähän, kestät kyllä. Tätä lisää kiitos! Kontrollointia ilman sitomista ym. Jos en pysty seuraa siitä rangaistus. Mikä se rangaistus on, niin se on Isännän päätettävissä.

Olin sohvalla pylly pystyssä ja tällä kertaa sain raipasta ja ruoskasta melko kevyitä iskuja, mutta niitä tuli aikamoinen liuta peräkkäin. Isäntä oli oikein tyytyväinen, kun olin suoriutunut viikon tehtävistä oikein kunniakkaasti, vaikkakin yksi tehtävä jäi melko viime tippaan. Ei vain löytynyt mistään valkosta lankaa.

Isäntä istutti minut sohvalle ja antoi apukäden käteeni. Sen jälkeen hän tuli polvilleen sohvalle minun eteeni. Käteni meni hänen jalkojen välistä omaan jalkoväliini. Isäntä nai minua rintojen väliin ja samalla kohteli rintojani oikein mukavan kovakouraisesti. Tässä asennossa tunsin, että olen vain käyttötavara, jota Isäntä käyttää miten haluaa ja ottaa tarvitsemansa. Sain oikein mukavan orgasmin apukäden avulla. Nautin todella siitä tunteesta, kun olen käytettävänä.

Lopuksi makasin sohvalla kädet kroppani myötäisesti. Olin sopivasti sellaisella korkeudella, että Isäntä sai nussittua minua rintojen väliin. Tähän oli oikein mukava lopettaa. Niin sitä aikaa olikin taas kulunut  1,5 tuntia.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Eipä ole D/s suhteen alun jälkeen ollut kolmea päivää ilman seksiä. Olen kyllä ollut ihan poikki useamman päivän. Olen myös äkkäillyt aika urakalla, mutta eipä Isäntä ole asialle hirveästi mitään tehnyt. On hän kyllä yrittänyt, mutta ei se kauheasti auta, jos keittiöstä huudetaan olohuoneeseen, että voitko lopettaa. Kyllä jo kyyti kelpaisia, mutta taitaa Isäntä olla sen verran väsynyt, että en taida edes yrittää. Edellistä sessiota muistellessa. <3

Pohdintaa suhteen tilasta ja välineiden testailua

Olen ollut ihan älyttömän kipeä ja väsynyt viimeaikoina. Tuntuu, että mikään ei onnistu ja kivut vain pahenee päivä päivältä. Esitin Isännälle vienon toiveen, jos saisin kunnon käsittelyn.

Meillä on ollut todellakin nyt hakemista tämän D/s suhteen kanssa. Ymmärrän isäntää kyllä todella hyvin. Olenhan ollut se pomo tässä suhteessa yli 10 vuotta, joten ei se niin helppo ole kummankaan rooleja muuttaa. Tämä on muutenkin niin uusi asia meille vielä. Isäntä kysyi minulta olenko huomannut nyt viikon aikana mitään  muutosta. Vastaus oli, että enpä oikeastaan. Isäntä oli kuulemma yrittänyt todella kovasti ja oli turhautunut sitten itseensä, kun ei ollutkaan onnistunut, kun en ollut juurikaan huomannut. Ehkä vaadin välillä vähän liikoja. No oikeastaan ei ehkä, vaan vaadin. Olen edelleenkin mulle kaikki nyt ja heti persoona.

Eilen oli hyvä päivä. Isäntä oli jämpti. Huomautti, jos aloin turhasta hiiltyä. Huomasin kaupassa tarjouksessa olevat irttarit ja huomautin tästä, niin Isäntä tokaisi vain, että Ei. Asia selvä. Aikasemmin olisin varmaan ostanut jokatapauksessa. Olisinhan nytkin voinut sen tehdä, mutta kunnioitin Isännän päätöstä. Kyllähän minä eilenkin tiuksin ja nalkutin ja Isäntä ei sitä niin huomannut. Hän huomasi kuitenki ne vähän isommat ja oleellisemmat asiat.

Selvästi olen nyt alkanut sisäistämään tämän kauniisti puhumisen. Ennen se oli tyyliin anna, vie, tuo! Nyt jos jotain pyydän se on antaisitko, voisitko, toisitko. Ja jos sanon vaikka annatko tai otatko, niin korjaan sen itse, antaisitko tai ottaisitko kuullostaa vain niin paljon kaunniimmalta ja kohteliaammalta. Toivottavasti myös lapset tämän omaksuisivat, kun paremmin oppivat puhumaan. Isäntä taas puhuu minulle käskevästi. Sitä vain mietin, että oppivatkohan lapset, että naisia saa käskyttää?? Tähän onneksi Isäntä osaa kiinnittä huomiota. Isompi käskytys tapahtuu lasten kuulematta. Tuossa yhdessä kommentissa oli hyvä ehdotus. Eli jos vaikka äkkäilen jotain turhaa ja lapset on lähellä, voi Isäntä tulla ottamaan tiukan haliotteen ja kuiskata korvaan tiukasti, että lopeta. Tästä olemme itsekkin puhuneet ja toivottavasti se tulisi vielä selvemmin mukaan arkeen.

Vielä kaksi viikkoa sitten olimme molemmat sitä mieltä, että tästä ei mitään 24/7 D/s suhdetta tule. Niin vain ne asiat muuttu. Olen pikkuhiljaa luovuttanut päätäntä valtaa Isännälle. Ihan pienissä asioissa aluksi. Esimerkiksi tänään Isäntä sanoi viimeisen sanan siitä, missä hotellissa yövymme myöhemmin tänä vuonna. Tuntuu niin helpottavalta, kun ei aina tarvitse päättää kaikesta. Sillä ei ole mitään väliä, kuinka isoja tai pieniä asiat ovat. Pääasia on siinä, että minun ei tarvitse päättää. Toki isommista päätöksistä keskustellaan ihan niinkuin ennenkin ja päätökset tehdään yhdessä.

Isäntä on myös alkanut antamaan minulle pieniä tehtäviä, jotka pitää annetussa aikataulussa tehdä. Unohdin heti alkuunsa ensimmäisen tehtävän ja piiskaahan siitä tuli. Ei kylläkään tarpeeksi kovaa. Isäntä pelkää kovasti tätä minun sairauttani ja sitä kuinka paljon hän voi minulle tehtäviä antaa tai piiskata tai muuten "rasittaa". Olen nyt useaan kertaan hänelle sanonut, että yritetään olla ajattelematta sairautta ensimmäisenä. Antakoot minulle tehtäviä tai tehkööt mitä haluaa! Kerron sitten itse, hyvien perustelujen kera, jos en oikeasti pysty tai jaksa. Haastetta tuo myös se, miten paljon kivun sietoni vaihtelee. Yhdessä opetellaan!

Esitin eilen vienon toiveen, josko Isäntä voisi antaa kunnolla piiskaa minulle. Minulla oli niin ahdistunutn ja riutunut olo, että halusin kertakaikkiaan muuta ajateltavaa sekä muita tuntemuksia. Minusta tuntuu ihanalta, kun Isäntä on alkanut vaatimaan, että katse tulee olla alaspäin. Tästä muuten pitääkin keskustella. Haluaako Isäntä, että katse on aina alaspäin sessioissa, jos hän ei muuta sano. Olen myös vähän epävarma siitä, että saanko koksea Isäntää ilman lupaa.

Eilen isäntä johdatti minut illalla kellariin. Siinä seistessämme hän hyväili rintojani ja suuteli niskaa ja kaulaa. Sain käsiini "nahkaiset" kahleet. Olen alkanut pitämään siitä tunteesta, kun ne kevyesti painavat ihoani. Isäntä johdatti minut sohvalle ja sitoi minut käsistä sohvan päätyyn. Makasin siinä pylly pystyssä avuttomana. Minua pelotti. Luotin kyllä Isäntään, mutta nyt saisin omasta toiveestani kovempia iskuja kuin ennen. En voinut yhtään tietää miltä minusta tuntuisi.

Ensimmäisenä isäntä käytti avokämmentä. Isäntä aina ilmoitti montako kertaa lyö, jotta tiesin milloin loppuisi. Isäntä löi molemmille pakaroille ja se sattui, paljon. Ei kuitenkaan niin paljoa, että olisi pitänyt himmailla. Kipu vei niin mukanaan ja se terävimmän kivun jälkeen tuleva kihelmöinti on huumaava tunne. Isäntä käytti myös meillä olevai välineitä. Tähän mennessä floggeri on ollut mukavimman tuntuinen. Se tunne, kun se lävähtää palajaille pakaroille. Ja se ääni. Ihanaa!

Jokaisen välineen välissä isäntä nussi minua kovaa takaapäin. Se tuntui erittäin hyvältä sekoitettuna kipuun. Lätkä on ehkä se, joista pidän vähiten. Siitä ei ikinä tiedä, miltä se tulee tuntumaan. Se riippuu niin paljon siitä, miten se osuu ja minne. Nyt kävikin sitten niin, että sen reuna sattui juuri kipupisteeseen. Se sattui ja paljon! Kipu oli kova ja se ei meinannut millään mennä ohi. Käytämme välillä värejä ja tästä sanoin isännälle keltainen. Se ei ollut punainen, koska jos se ei olisi osunut kipupisteeseen, niin se ei olisi ollut niin paha. Mutta se sattui ja paljon. Itkin. Urheasti annoin luvan jatkaa, koska janosin lisää.

Sitten oli vielä uusin ostos raippa. Tästäkin ostos reissusta pitää joskus kertoa enemmän. Raippa onkin vielä uusi tuttavuus meille, joten aloitettiin varovasti. Siitä tulee taas niin erilainen tunne, koska kipu osuu niin pienelle alueelle. Ainut mitä emme käyttäneet oli rumpukapula. Sekin tuntuu ihan mukavalta, mutta kovaa en toivo sillä lyötävän.

Lopuksi sain vielä hyvän persepanon ja orasmin, joka kruunasi koko illan. Olen taas alkanut saamaan orgasmeja. Ihanaa! Työtä se edelleen vaatii, mutta se ei tunnu enää toivottomalta.

Arkista arkea, tai sitten jotain ihan muuta..?

Keskiverto perheen normaali arki. Mies, kaksi lasta, omakotitalo ja farmariauto. Koira puuttuu, sellainen kyllä oli. Ja tietenkin minä, alle kolmekymppinen hyvin organisoiva ja kaikki narut käsissään pitävä äiti.
Elämän pitäisi olla ihanaa ja auvoisaa. No onhan se sitäkin, mutta kyllä se arki tuppaa olemaan aika kuormittavaa ja vauhdikasta. Ei se suhdekkaan aina voi niin hyvin. Takana on jo yli 10 vuotta saman ihmisen kanssa. Toisaalta, ollaan keretty tähän pieneen ikään nähden kokea monenlaista yhdessä. Niin iloa, kuin suruakin. Todella musertavaa surua.


Luonteeltani olen kontrolloiva pirttihirmu. Haluan, että asiat hoituu minun tavallani ja haluan tietää kaikesta kaiken. Se on todella kuormittavaa. Olen aina se joka tekee viime kädessä päätökset, se joka huolehtii laten vanhempainilloista ja neuvola käynneistä. Jopa miehen menot pitää muistaa ja miestä niistä muistuttaa. En halua olla aina se, joka kertoo miten tehdään ja mitä tehdään.

Olen melkei koko pienen elämäni elänyt kroonisen kivun kanssa. En tiedä, mitä elämä on ilman kipua. En muista enää. Välillä on päiviä, että voin elää normaalisti ja kaikki luonnistuu. On päiviä, että mistään ei tule mitään kivun ja uupumuksen takia. Myös kipukynnykseni on todella matala.

Tästä huolimatta olen masokisti ja vielä alistuva sellainen. En halua kokea lisää tätä kroonista kipua, vaan haluan kokea jotain aivan muuta. Jotain, joka tuottaa samalla tuskaa, mutta myös nautintoa. Se on niin ristiriitaista, kun sattuu ja silti on endorfiini huumassa. Haluan kipua, joka loppuu ja jonka voin itse tarvittaessa lopettaa.

Tämä asia on pyörinyt jo toista vuotta päässäni ja nyt tässä vähän aikaa sitten sain sen vihdoinkin kerrottua myös miehelleni. Minun mieheni, ihana alistuva nallekarhu, joka ei ikinä suutu tai korota minulle ääntään vaikka kuinka äkkäilisin. Miten hänestä muka saisi koulittua masterin, joka pitäisi tämänkin nartun hiljaisena ja ottaisi luulot pois. Siitä ajattelin tässä blogissa kirjoittaa. Kertoa, miten me tässä kuviossa etenemme.